Taiteilijan pihassa kukkivat nyt ruusut ja omenapuut

Esko Anttola ja Satu Huusko muokkasivat Leena Mäki-Ketelän villistä viidakosta siistin puutarhan

Teksti ja kuvat: Sirpa Silmäri

 

Kun kuvataiteilija rakastaa vahvoja värejä, hän haluaa niitä myös pihalleen.

Uuden hämeenlinnalaisen Leena Mäki-Ketelän rivitalopihassa kukkivat nyt punaiset ja keltaiset ruusut, pinkit syysleimut, violetit jalokärhöt sekä hennon vaaleat hortensiat. Aitaa kiipeävät köynnösruusut ja syysväreihin vaihtavat villiviinit. Ruukuissa komeilevat tulipunaiset pelargonit ja maljaköynnökset.

Kokonaisuudelle vahvan taustavihreän antaa kaunis ja tuuhea nurmi. Ensi kevääksi Leena odottaa silmäniloa myös omena- ja luumupuihinsa.

-          Rakastan omenapuita. Ne onkin sijoitettu pihaan niin, että voin ihailla kukkia myös sisältä, esittelee Leena pihan suunnittelua sekä erikoista perheomenapuuta. Siihen on varrennettu neljä erilaista vanhaa lajiketta.

Vieressä juurtuu tukevasti tuettuna nykyaikainen, pienikasvuinen omenapuu sekä keltaisia hedelmiä tuottava luumupuu. Pihan nurkassa tuuheutuvat karviaismarja- sekä valko- ja mustaherukkapensaat.

 

 

Kuva: Leena Mäki-Ketelä pitää puutarhanhoidosta ja satsaa eläkepäivinään siihen. Pihan peruskunnostuksessa hän turvautui Onnexin ammattilaisiin Satu Huuskoon ja Esko Anttolaan.

 

Kivet ja kannot pois uuden alta

Vaikka Leenalla oli jo aikaisempaa puutarhanhoitokokemusta edellisestä kodistaan Espoosta, halusi hän perustaa uuden pihan Hämeenlinnan Papinniittyyn asiantuntijoiden kanssa. Apua suunnitteluun ja toteutukseen löytyi Onnexi Oy:stä.

-          Ensimmäisen kerran pihaa silmäiltiin Satu Huuskon ja Esko Anttolan kanssa jo kevättalvella, mutta töihin päästiin käsiksi keväällä. Se olikin sitten melkoinen rupeama. Rompetta kertyi hirveästi. Pois kuskattiin puita ja pensaita, kiviä, kantoja ja multaa. Vain tuijat ja syreenit jätettiin, muistelee Leena alkuvaihetta.

Istutusten paikkoja mietittiin auringonkierron ja sen mukaan, miten Leena voisi ihailla kasvustojaan myös keittiönpöydän äärestä ja olohuoneen sohvalta.

-          Sitten vain uudet mullat ja nurmikko rullalta tilalle.

 

 

12 ämpäriä ja hillittömästi pikabetonia

Leena tahtoi privaatin tilansa reunoille aidan, vaikka naapureista monellakaan ei sellaista ole.

-          Espoossa olin tottunut reviirin rajaukseen. Esko marmattikin minulle, että mitä sinä noin korkean aidan haluat. Minä sanoin, että kun laitan aidan, tahdon kunnollisen, portin kera, Leena velmuilee.

Huoneisto on rivitalon päädyssä ja vieressä on metsää. Leena ei halunnut sieltä peuroja pihaansa. Naapureiden katseita hän ei niinkään kavahda.

-          Ostin 12 ämpäriä ja hillittömän määrän pikabetonia, jotta aidan tolpat saatiin tukevasti maahan. Se oli Eskolle ja Sadulle tosi hikinen urakka kesän kovimmilla helteillä.

Nyt metsän vastainen aita on varattu tueksi köynnösruusuille, kadun puoleinen sivusta kärhöille ja naapurin kanssa yhteinen aita villiviinille.

-          Meinasin vielä lisätä ruusuja ja laittaa yhden pätkän köynnöshortensiaa. Näin aita aikanaan peittyy kasveilla.

 

Valoa ja mustaa maalia terassille

Terassin laidassa oli ruskea seinäke, joka kiusasi Leenaa. Hän halusi enemmän valoa ja niin hirvitys sai kyytiä.

Myöskään terassin lattian ruskea sävy ei kehittynyttä värisilmää miellyttänyt.

-          Terassin pesun jälkeen Esko ja Satu laittoivat minut kauppaan terassiöljyä hakemaan. Kolmen litran purkki, mutta mitä väriä? Vaihtoehtoja ei kovin montaa ollut ja kun en ruskeaa halunnut, otin mustaa. Se ällistytti molemmat. Mutta lopputulos on erittäin hyvä ja asiakas sai, mitä halusi!

Painepesurilla Esko vielä viimeisteli valokatteen puhtaaksi, että päivä pääsee paistamaan läpi.

 

Tyytyväisyyttä ja nautinnollista silmäniloa

Leena on tyytyväinen sekä hyvin sujuneeseen urakkaan että uuteen pihaansa. Lopputuloksesta hän nautiskelee päivittäin.

-          Mutta seuraavaksi pidän henkipaussia. On päästävä taas sivellintä heiluttamaan.

Uudenmaan kuvataiteilijoilla on Helsingin Kaapelilla joulukuussa näyttely. Sinne Leena Mäki-Ketelä toivoo jurytyksessä saavansa teoksensa läpi.